Jasmine 25:n sisätilat ovat edustaneet edistynyttä suunnittelua, jolla pieniin ulkomittoihin saadaan riittävät 4 täysipitkää sänkyä. Ilmeisesti eri yksilöiden sisustus kuitenkin eroaa toisistaan, ehtiihän reilussa 30 vuodessa olla muutos jos toinenkin.
Keulassa on tietenkin keulapiikki, jossa alunperin pidettiin purjeita. Täysi purjekerta ja rattaat täyttikin sen aika hyvin, mutta se ei pienten lasten kanssa ollut ongelma. Nyt siellä on enää myrskyfokka ja tutkaheijastin (jonka senkin voisi korvata saalinkiin asennettavalla). Tilajärjestelyihin saatiin järkevyyttä asentamalla tanko keulakaiteen kiinnikepultteihin ja tästä sitten roikkumaan pussit, toinen kengille ja toinen lasten vaatteille.
Keulasta löytyy myös 6 kg sammutin sekä keulapiikin alta on kaksi läpivientiä: 18 mm läpivienti pöntön huuhteluvedelle ja 38 mm läpivienti septitankille (ei käytössä, kts. alla).
Seuraavana perään päin on väli, jossa on Wallas-lämmitin polttoainesäiliöineen paapuurissa, WC-pönttö keskellä ja septitankki styrpurissa. Sivussa oleviin lokeroihin Wallaksen ja septin lisäksi mahtuu yhtä sun toista. Wallaksen kanssa on yleensä matkannut vaippoja ja kenkiä, septin kanssa taas kumisaappaita.
Wallas puhaltaa lämpimän ilman kahdesta putkesta, toinen tulee käytävälle ja toinen punkan päähän kaapin läpi. Wallaksen ohjauspaneli on sähkötaulussa navigointipöydällä. Muutamaan otteeseen olen miettinyt termostaatin asentamista, mutta toistaiseksi jäänyt tekemättä, vaikka yksinkertainen onkin.
Olen usein todennut parhaaksi käyttää KISS-periaatetta. Septitankin suhteen se tarkoittaa liitosten määrän minimoimista. Asennettuani 1998 imutyhjennyshelan kanteen, jätin pohjatyhjennyksen Y-haaran avulla mahdolliseksi. No, seuraavana kesänä sitten tyo Y-haara sitten vuosi. Syksyllä sitten totesin, että on epäeetteistä edes harkita mereen tyhjennystä, joten poistin Y-haaran. Tarvittessa, jos septintyhjennyslaitteita ei sitten ole käytettävissä ja tankki on täynnä, niin vajautus onnistuu testatusti lapolla ämpäriin, koska tankki on vesilinjan yläpuolella. Letkunhan saa täyteen veden alla ja lapon toimimaan ilman imuakin.
Keulakannella on kattoluukku, sopivasti WC:n edessä olevan lattian kohdalla, joten pöntöltä noustessa voi pistää päänsä luukusta, jolloin saa housut jalkaan ilman mitään akrobatiatemppuja.
Keulan eroitti alunperin asuintiloista pariovet. Ne olivat kuitenkin hankalat, koska pyyhkeitä ei mahtunut kuivattamaan WC:ssä (tai oikeastaan, ovet eivät kunnolla avautuneet). Ovet korvattiinkin sitten yläkarmiin rullatulla verholla, jolla sai yksityisyyttä WC-käynteihin. Kesällä 2006 tuo sitten korvattin rullaverholla, joka on näppärämpi käyttää. Jos WC-pöntön näkyminen asuintiloihin häiritsee, niin pöntön peittävään kanteen voi listan avulla kiinnittää verhon, joka peittää näkymän, mutta ei estä pöntön käyttöä.
Osassa kuvia on vielä vanhat patjanpääliset. Uudet patjanpääliset ovat viher-valkoruudulliset.
Keulasta päin ovat sohvapunkat, joiden jalkopäissä keulassa ovat reilun kokoiset kaapit. Yöksi voi nostaa sohvan selkänojat ylös, jolloin saa reilummin nukkumatilaa. Punkkien alla on säilytystilaa. Paapuurin puolella ovat akut (muutaman vuoden vanhat Bilteman vapaa-ajan akut, joissa tuntuu vielä olevan hyvin puhtia), samassa tilassa on sitten säilytetty isompia työkaluja ja muuta teknistä tavaraa.
Styrpurin puolen punkan alla on säilytetty ruokatavaroita. Siellä on välipohja, jonka päällä on muutama muovikori, johon ruokatavaroita saa hyvin pakattua ja josta ne saa helposti esiin. Välipohjan alla on tilaa kuudelle, seitsemälle 1,5 l vesipullolle ja muu osuus täytetään sitten isommilla pakkauksilla. Välipohjan alle pääsee käsiksi päästä.
Selkänojien päällä on molemmin puolin neljä liukuovellista kaappia. Paapuurin puolella on ollut työkalut, raketit, kartiotapit kahdessa lokerossa ja vaatteita ja ensiputarvikkeita toisessa. Styrpurin puolella taas on ollut ruokatavaroita. Selkänojan päällä on keulapuolella pienet hyllyt, joissa on ollut pikkutavaroita. Siihen voisi varsin helposti saada verkkopussit, jolloin niissä voisi säilyttää enemmän kevyitä tavaroita (muropaketit, hatut, yms).
Sohvapunkkien välissä on pöytä, joka taittuu molemmpilta puolilta alas. Pöydässä on keskellä 5 lokeroa, johon mahtuu esimerkiksi puolen litran pullot. Viimeemmäksi keksimme kuitenkin käyttää niitä ruokailuvälineiden säilytykseen: sopivan kokoinen muki pohjalle, etteivät luiskahda raosta pois.
Kolmannen lapsen sänkyongelman ratkaisemiseksi tein yksinkertaisen ratkaisun: sopivat palikat asetetaan punkkien väliin (kestävät hyvin, koska väli on kiilamainen) ja näihin pujotetaan sitten kaksi vanerisuikaletta toiselle puolelle, jolloin tulee sopiva pohja. Tämän päälle vaahtomuovi ja sitten joustofroteella patjat yhteen. Muuten hyvä nukkua, jos Airi ei leikkisi öisin helikopteria.
Styrpurin puolella seuraavana ovat kokkaustilat. Ylhäällä on kaksi liukuovellista kaappia. Näiden alla on sivuun siirrettävä pöytätaso, jonka alta paljastuu tiskiallas ja keitin. Pöytätason päällä on esiin vedettävä lokerikko, jossa voi säilyttää mausteita ja muita kokkauksessa tarvittavia pientavaroita.
Vettä tiskialtaaseen saa käsikäyttöisellä pumpulla (kaapin alareunassa). Alunperin veneessä oli myös jalkakäyttöiset makea- ja merivesipumput, mutta nämä vuosivat ja toimivat huonosti, niin poistin ne lopullisesti käytöstä talvella 2000. Tiskiallas tyhjenee mereen omasta läpiviennistään. Tulevan meriveden läpivienti on edelleen paikoillaan.
Tiskiallasta voi siirtää veneen leveyssuunnassa: näin se on helpommmin käytettävissä tiskaukseen, mutta sen saa pois tieltä lieden käyttämisen ajaksi. Liesi on spriikäyttöinen, samanlainen kaksiliekkinen kuin Origo 3000: sprii imeytetään kiekkoihin. Keittimessä on kattilanpitimet ja kardaaninen ripustus, joten ruuanlaitto onnistuu myös matkan päällä, kunhan ei ole kovin paha keli. Kesällä 2006 kokeilimme savustusuunin käyttöä uunin korvikkeena: toimi varsin hyvin esimerkiksi esipaistettujen, suojakaasuun pakattujen patonkien tai kroisanttien paistamiseen. Uunituore leipä on aina jotain.
Keittimen alla on kaappi, jota olemme käyttäneet keittoastioiden ja pesuvatien säilyttämiseen. Tämän alla ovat meriveden läpivientisulku, tiskialtaan läpivientisulku ja makeavesisäiliön tyhjennysletku hanalla.
Makeavesisäiliö (40 l) sijaitsee styrpurin pistopunkan alla. Säiliössä on reilun kokoinen (10x10 cm) huoltoluukku, joten säiliön saa hyvin pestyä. Ei tarvitse miettiä minkä elämänmuotojen pesä se on, kun RST-säiliön saa pestyä hyvin. Ulkopuolella on pystysuuntainen letku, josta näkee säiliön täyttöasteen — taskulampulla valaisten. Muun osa tämän pistopunkan alla olevasta tilasta yleensä täyttää sadevaatteet.
Paapuurin puolella on navigointipöytä, sähkötaulu ja pistopunkka. Pistopunkan alapuolella on säilytystilaa, jossa on myös moottorin jäähdytysvesikiertoon liitetty puhallin. Tästä tulee reilusti lämpöä moottorin käydessä, mikäli puhallin on päällä. Säilytystilaa pistopunkan alla on käytetty ylimääräisille köysille, autopilotille ja likapyykille.
Navigointipöytä on reilun kokoinen: pöydän sisään mahtuu pari 5 cm paksuista A4-mappia ja ainankin neljä karttasarjaa. Pöydän alla on jalkatilaa, joten pöydän ääressä on hyvä istua punkalla. Pöydän alla on myös kaappi, joka meillä on toiminut roska- ja siivouskaappina. Kaapista löytyy myös pääkytkin, joten johtovedot akuilta pääkytkimeen ja edelleen moottoriin ovat lyhimmät mahdolliset.
Navigointipöydän sivulla laidassa on kaksi hyllyä, joihin saa sopivasti kirjallisuutta. Tästä perään päin on sähkötaulu (jossa väärät tekstit varkaiden hämäämiseksi :-). Sähkötaulu kääntyy alaspäin, jolloin pääsee käsiksi abiko-tyyppisiin sulakkeisiin. Nämä ovat selvästi toimintavarmenpia kuin lasiputkisulakkeeet tai keramiset sulakkeet. Sähköjen uusimisen yhteydessä kaikki juotetut liitokset korvattiin rasvatuilla puristusliitoksilla, samoin johdot vaihdettiin paksumpiin.
Sähkötaulussa on DIN-aukko autosterolle. Lomamatkalle lähdettäessä on otettu autosta radio mukaan, muilla purjehduksilla on oltu matkaradion varassa. Alunperin veneessä ollut radio sanoi sopimuksensa irti eikä ole uutta tullut hankittua. Meri-VHF-puhelin on navigointipöydän päällä kaapin sivussa.
Köli on laminoitu veneeseen kiinteästi. Tämän seurauksena pilssi on syvä (n. 1 m turkilevyjen alla) ja melkoisen kapea, mikä tekee sen puhdistamisesta melko hankalaa kun ei kädellä kunnolla yllä pohjaan saakka. Parhaaksi puhdistusvälineiksi ovat osoittautuneet märkäimuri ja höyry- tai painepesuri. Näillä saa lian irti ja imettyä pilssin kuivaksi.
Pilssissä on sähkökäyttöinen pilssipumppu ja ulkoa käytettävän käsikäyttöisen pumpun letku. Pilssi jatkuu keulaan asti. WC-pöntön alla on kaikuanturi asennettuna öljytäytteiseen kuppiin.