Myyty Poni 18 -purjevene "Sini"


Hintapyyntö:oli 10500 mk, melkein toteutui
Sijainti:Vene Tammisaaressa (Tenhola) N60°03, E23°04
Kunto:Hyvä
Kenelle: Sopii 1-2:lle aikuiselle, 0-2:lla lapsella. Mainio esimerkiksi ensimmäiseksi purjeveneeksi, jolla voi kokeilla miltä retkipurjehdus maistuu: tätä tarkoitusta varten ostimme sen. Nyt ruokahalu kasvoi ja olemme hankkineet isomman, pidemmille retkille mukavamman veneen.

Tekniset tiedot

Malli: Poni
Materiaali:Lujitemuovi: rakenne on kaksikuorinen ja väli on täytetty vaahdolla ts. veneen pitäisi kellua vedellä täyttyneenäkin. (Ei ole kokeiltu :-). Köli on valurautaa (kiinteä).
Vuosimalli: 1973
Pituus: 5,4
Leveys: 2,2
Syväys: 0,7
Uppouma: 650
Purjeala: 11
Moottori: Mariner Four
Polttoaine: bens
Teho: 4 hv
Vuosimalli: 1991
Varustus:isopurje, fokka, noin B2 katsastusvarustus, pukki

Yleistä

Myyntivarustus oli noin B2-katsastusvarusteet (laskuvarjoraketit puuttuu, uudet soihdut on). Vene oli katsastettu viimeeksi -95 (peruskatsastus -93), koska nykyisellään se ei kuulu seuraan (ollut mökillä poijussa). Itse ostimme sen keväällä -96.

Samoin kauppaan kuului rautainen säilytyspukki, johon veneen saa varsin tukevasti. Vene nostettiin pukillaan kiskoja pitkin rannalle. Syksyllä pohjamaalattiin valurautaköli ja keväällä koko pohja maalattiin LeFant antifoulingilla, joten syksyllä ei raaputusta tarvinnut, keväällä huuhtelun jälkeen uusi maali vain päälle (yksi purkki riittänee).

Vene oli tältä kannalta katsoen varsin helppohoitoinen eikä ehkä tarjoa vastinetta projektia etsiville, joskin ainahan jotain kohtaa on mahdollisuus kehittää ja kaunistella. Kölipultitkin on uusittu vuosikymmenen alussa.

Purjeet (fokka ja iso) olivat ehjät ja puhtaat, ikä näkyy siinä, että eivät ehkä olleet enää täysin muodossaan. Ison saa reivillä kuitenkin latistetua levyksi. Purjehtia vene on helppo (yllätyksetön), suorituskykyvertailuja ei ole tullut tehtyä, mutta noin 5,5 solmua menee kohtuullisessa tuulessa. Matalasta kölistä johtuen nousu tuuleen ei ole mitään huippuluokkaa, mutta kapeistakin salmista on selvitty. Matala kölihän tekee veneestä oikein mainion saaristossa: useimpiin kallio- ja moniin hiekkarantoihin pääsee keula maihin.

Perheenä oltiin veneeseen ihan tyytyväisiä. Kiinteää keittomahdollisutta ja kc/wc:tä ei ole (mikä kyllä tekisi tämän kokoluokan veneen kovin ahtaaksi). Ruokaa on laiteltu trangiassa avotilassa ja on onnistunut sateellakin kun on vedetty purje teltaksi. (Tosin 1997-kesänä ei ollut tarvetta kovinkaan usein.) Yöpymään mahtuu kaksi aikuista ja lapsi, mukana olevasta tavaramäärästä riippuen. (Jotkut mainostavat neljällä makuupaikalla, mitkä siinä teoriassa on.) Yöpymisessä suurin ongelma on lämmityksen ja sitä kautta ilmanvaihdon puuttuminen. Tätä voi parantaa rakentamalla oveen verkkoluukun, jolloin voi välttää syödyksi tulemisen.

Vene oli Tammisaaren Tenholassa eli Hankoniemen länsipuolella, varsin lähellä (pari kilometria rajalle) Perniötä.

Mitä käyttö tulee maksamaan

Tämä kysymys on avoin varmaankin ensimmäistä venettä hankkivilla: perinteinen "kaikki raha menee eikä piisaakkaan" -vastaus ei onneksi meidän tapauksessa pitänyt paikkaansa. Ensimmäinen kuluerä oston jälkeen on tietenkin veneen kuljetus. Vene talvehtii nyt maissa paikasta, josta sen saa joko kuorma-auton kyytiin tai jopa henkilöauton peräkärryyn.

Kuljetus pari vuotta sitten Lahden seudulta Tammisaareen maksoi nosturillisella kuorma-autolla noin 2000 mk sisältäen noston ja laskun. Painonsa ja kokonsa puolesta se kulkisi pukillaan tukevammassa henkilöauton peräkärrissäkin kunhan sen saa siihen päälle. Kuljetukseen sopivan jarrullisen peräkärryn vuokraus maksaa noin 200 mk/vrk, jolloin vetoautoksi sopii reilun tonnin painoinen auto.

Kohtuullinen matkan tietenkin purjehtii ja ajaa moottorilla. Kuljetus kuorma-autolla talvehtimispaikasta sopivaan vesillelaskupaikkaan ja lasku veteen maksaa viitisen sataa.

Keväällä tarvittava kevätkunnostus vaatii mahdollisesti pohjan pesun tai pyyhinnän talven pölyistä. Tämän jälkeen voikin pohjaan telata LeFant-pohjamaalin: yhden purkin (vajaat 200 mk) pitäisi riittää nyt toista kertaa käsiteltäessä. Tämän jälkeen vuorossa on lasku. Maston pystytykseen ei tarvita nosturia vaan se käy siten, että toinen vetää maston pystyyn etuharukseen kiinnitetyllä köydellä ja toinen tukee maston juurelta (veneen kokonaiskorkeus on 7,5 m, josta masto on noin 6 m).

Kesällä veneen säännöllisestä kuluista merkittävimmät ovat laituri- tai poijupaikka ja ruokailu. Tuuli ei maksa mitään mutta aina sitä ei ole oikealla voimakkuudella oikeasta suunnasta, joten joskus on syytä turvautua varavoiman. Vene kulkee perämoottorin puolikaasulla reilua 4 solmun nopeutta, jolloin kulutus lienee 3-4 litraa bensaa tunnissa. Täydellä kaasulla nopeutta ei ole tullut mitatuksi, mutta lienee reilusti yli runkonopeuden, ainankin perä kyntää syvällä, mutta koskaan ei ole ollut niin kiire, että olisi kokeilua enempää ajettu täydellä kaasulla.

Kesä päättyy aikanaan ja seuraa talvisäilytys. Itse nostimme veneen pukillaan kiskoja pitkin vanhempien mökkirantaan, joten kulut olivat lähinnä puutavaraa kiskojen tekemiseksi ja ruokaan. Nosto vei reilun päivän viikonlopusta: suurin osa ajasta meni pohdiskeluun: vinkkejä kerron mielelläni. Kuvia laskusta (nosto hyvin samannäköinen järjestely) on kuvasivulla. Mikäli ei ole tai ei halua käyttää mökkirantaa, voi nostot hoitaa tietenkin muullakin tavoin. Kaupallisella yrittäjällä nosto, pohjan pesu, talvisäilytys kylmässä hallissa ja lasku keväällä maksaa (1997-98) reilut 2000 markkaa, veneseurassa ulkosäilityksessä selviää varmaan halvemmalla.

Syksyllä, ennen kuin jättää veneen talveksi, kannattaa pohjan pesun lisäksi huuhtoa vene päältäkin. Homeen ja muiden lian ja kosteuden aiheuttamien ongelmien välttämikseksi vene kannattaa sisältä imuroida ja pyyhkiä yleispesuaineella (esimerkiksi Tolu). Veneen patjat (kuten muukin irtain) kannattaa viedä pois veneestä, patjan päällykset ovat irroitettvat (vetoketjuilla) ja kestävät konepesun.

Rahan kulutus

Kauden 1997 ostokset
tavara yksikkö määrä kappalehinta yhteishinta ostopvä komentteja
Antifouling-maali 750 ml 2 177,00 354,00 4.6.97 Riitti kahteen kertaan
Skuuttiköysi 8,00 mm 1 m 23 8,60 197,80 11.6.97 Keulapurjeen ja ison skuutit
Vanttiruuvi kpl 1 100,00 100,00 11.6.97 Maston pystytyksessä vääntyneen korvaus (vanha varaosana).
Sammuttimen tarkistus kpl 1 50,00 50,00 11.6.97
Liivit, 20-30 kg kpl 1 90,00 90,00 4.6.97 Lapset kasvavat, mutta käytettynä saa kohtuuhintaan.
Tiikkiöljy 500 ml 1 57,00 57,00 11.6.97 Pinnan ja tukikahvojen käsittely, vain osa kului.
Telat kpl 2 10,00 20,00 5.6.97 Antifouling-maalin levittämiseen
Suihkupullo kpl 1 35,00 35,00 5.6.97 Antifouling-maalin levittämiseen, ei kovin käyttökelpoinen.
Virtauslangat pakkaus (6 kpl) 1 17,00 17,00 2.7.97 Hyvä hinta muutamasta villalangasta.
Käsisoihdut kpl 2 50,00 100,00 3.7.97
Lettinauhat m 1 1,00 1,00 2.7.97 Vantteihin näyttämään tuulensuuntaa rispautuneiden tilalle

Vuoden 1996 ostoksista ei ole yhtä tarkkaa kirjanpitoa, mutta kulut olivat arviolta hiukan pienemmät, tuhannen markan tienoilla.

Loppusaldo

Kokonaiskustannukset selviävät tietenkin siinä vaiheessa kun vene on myyty, jolloin voi laskea kokonaiskulut veneen pidolle.

Veneestä saimme 1000 markkaa enemmän kuin mitä maksoimme eli mikäli laskee parin prosentin koron sitoutuneelle pääomalle, veneen omistamisesta tuli voittoa reilut 600 mk. Tähän laskemalla tarvikehankintoihin noin 1000 mk molempina vuosina sekä 2000 mk kuljetuksesta 1996 ja 500 mk nostosta syksyllä 1997 päädytään summittaiseen 4000 markan kokonaiskuluihin eli kulut olivat 2000 mk vuodessa eli kaksinkertaiset tarvikehankintoihin verrattuna.

Mitä muuta tällä rahalla olisi sitten tehnyt? Kolmehenkinen perhe olisi tehnyt esimerkiksi seuravat (eivät sisällä ruokia yms. kuten ei myöskään veneilyn kustannusarvio):

Mielestämme rahat tulivat käytettyä hyvin, mutta tämä on vain meidän oma mielipiteemme. Ajankäytöstä alla.

Paljonko vie aikaa

Kuten harrastuksiin yleensä, aikaa saa menemään niin paljon kuin haluaa. "Pakollista" ajankulua on yksi viikonloppu keväällä ja toinen syksyllä, mikäli haluaa tehdä itse perusylläpidon. Senkin toki saa ostettua valmiiksi tehtynä eli syksyllä vie veneen telakkarantaan, josta sen sitten keväällä noutaa.

Kesällä ei juurikaan joudu tekemään huoltoja, kun syksyllä on laittanut moottorin ja muut varusteet hyvin talvehtimaan kuivaan paikkaan.

Mistä saa

Ei saa enää meiltä, mutta pientä, mahdollisesti ensimmäistä, purjevenettä etsivän kannttaa pitää tyyppi mielessä-
Markus Peuhkuri
<puhuri@iki.fi>